Tanttinen teki ympäristöteon

Talven pimeimpään aikaan pullahtelee maakunnasta yllättävästi uutisia aurinkoenergiaan liittyvistä avauksista. Yksi investointipäätös tulee Porin Puuvillasta, joka viime viikolla ilmoitti kauppakeskuksen katolle asennettavista 2 226 aurinkopaneelista, jotka tuottavat energiaa vuosittain noin 534 000 kWh. Kauppakeskus tarvitsee kesäisin paljon viilennysenergiaa. Työt alkavat vuodenvaihteen jälkeen.
Porilaiselle Markku ”Pensselisetä” Tanttiselle aurinko tuli mukaan talotekniikkaan jo syksyn alussa, kun hän sai tilaamansa hybridilämmitysjärjelmän käyttöön hallitsemaansa kerrostaloon Porin ytimessä.
Poistoilmasta lämmön talteenotto ja 30 neliön laajuinen aurinkoenergian kerääjä katolla vähentävät merkittävästi ostettavan kaukolämmön tarvetta.
– Tämä hybridi on edelläkävijäjärjestelmä, Tanttinen juttelee talvipimeässä.

Idean hän sai Reijo Hernesniemen suunnittelemasta ja toteuttamasta kohteesta Eteläpuistosta, mitä täydennettiin aurinkojärjestelmällä. Tanttinen kertoo järjestelmän sopivan yksiportaisiin korkeamallisiin vanhoihin kerrostaloihin, joissa on yksi poistoilmapuhaltaja. Sen ympärille rakennettiin tietokoneohjattu lämmöntalteenotto neljällä lämmönvaihtimella.
– Tuo 30-neliöinen aurinkokeräin katolla on tässä hetkessä sivuseikka. Sen suhteen odottelemme maaliskuuta, jolloin auringon hyvä aika alkaa.
Kerrostalossa on 36 asuntoa ja yksi liikehuoneisto. Liikehuoneiston poistoilmaa ei pystytä hyödyntämään. Hän on laskenut, että kaukolämmön tarve ensimmäisen syyskuun aikana putosi 84 ja lokakuussa 74 prosenttia vuoden takaisesta. Syyskuussa keräimellä auringosta saatiin lisäksi energia päiväsajan lämpimään veteen.
Sähköä sen sijaan kuluu kerrostalossa huomattavasti enemmän järjestelmän pyörittämiseen kuin aiemmin. Kokonaistaloudellisuuteen ratkaisussa pyritään, ja alkava vuosi näyttää suuntaa. Ensimmäisen käyttökuukauden säästöt olivat vielä vaatimattomat. Vajaan 200 000 euron investoinnin kuoletusajaksi on arvioitu 12 vuotta.
Tanttinen uskoo, että muutosta tulee pelkästään kaukolämmön kuukausittaiseen pohjamaksuun, ja hän odottaa auringosta keväästä lähtien todellisia hyötyjä. Ennen kaukolämmön kulutus oli 348 kWh vuodessa, nyt arvio tulevasta on 110 kWh.
– Olen yrittänyt opiskella näitä asioita. Ajatus oli mielessäni pitkään. On tämä ainakin ympäristöystävällinen teko, hän sanoo.

Tanttinen pohtii laajemmin, että aurinkoenergian keräämisen hyöty riippuu, mihin tarpeisiin sitä tehdään ja missä.
– Paikat, jossa on kylmälaitteita paljon, se on hyvä investointi, hän uskoo.

Reijo Hernesniemellä on kahden vastaavan kerrostalojärjestelmän suunnitelmat työn alla Porissa.
– Suomen pitää antaa ensi huhtikuuhun mennessä EU:lle suunnitelma, miten vanhojen kerrostalojen energiankulutusta pystytään leikkaamaan. Tämä järjestelmä on vakavasti otettava vaihtoehto, hän näkee.
– Helposti saisimme siirryttyä kohti hiilineutraalia tilaa, jos valtiolla olisi vain tahtoa. Tätä voisi edistää vaikka taloyhtiöille myönnettävällä alv-vähennyksellä. Ei tarvitsisi keksiä mitään erityisiä tukimuotoja, Hernesniemi Are Oy:stä sanoo.