Epävakaus kasvoi päättyneenä vuonna
kim.huovinlahti@satakunnanviik...
Vuoden lopulla on hyvä hetki muistella, mitä merkittävää päättyvä vuosi toi tullessaan. Jos jokin yksittäinen ilmiö pitää nostaa kaiken muun yläpuolelle, se on epävakauden kasvaminen. Globaalissa maailmassa aallot lyövät aina Suomeen asti, vaikka epävakauden juuret olivat muualla maailmassa.
Äänestäjät veivät ainakin Britanniassa ja Yhdysvalloissa tänä vuonna niin valtamediaa kuin vaaliasiantuntijoitakin kuin pässiä narussa. Kesäkuun lopussa 17 miljoonaa brittiä äänesti sen puolesta, että maa jättää Euroopan unionin. EU:ssa pysymisen kannalla oli 16 miljoonaa äänestäjää. Äänestysprosenttikin oli hyvää suomalaista tasoa eli yli 70.
Kansanäänestyksen tulos oli Britannian hallitukselle sellainen yllätys, ettei EU-eron vaikutuksia ja eroprosessia oltu kunnolla edes selvitetty. Tämä työ jatkuu saarivaltiossa yhä.
Brittejä harmitti EU:ssa erityisesti se, että maahanmuuttajat vievät työpaikat, EU on epädemokraattinen ja samalla kansa pystyi äänestämään kotimaista valtaeliittiä vastaan. Noilla perusteluilla on menestytty monessa muussakin maassa.
Vielä suuremman yllätyksen kansa järjesti Yhdysvaltain presidentinvaalissa, kun voiton vei republikaanien Donald Trump. Hänen iskulauseensa “Make America great again” upposi vahvasti. Erityisesti teollisuustyöpaikkojen katoaminen Yhdysvalloista muualle sai monet valkoiset keskiluokan miesäänestäjät kannattamaan Trumpia. Miljardööri Trumpia pidettiin myös kansanmiehenä, kun demokraattien Hillary Clintonin katsottiin edustavan valtaeliittiä ja aiemman menon jatkoa. Trumpia uskottiin tuovan muutosta. Ja sitä onkin varmasti luvassa, kunhan hän ehtii ottaa ensi vuoden tammikuussa presidentinviran haltuunsa.
Jos ei tuonut epävakaaseen maailmaan vakautta brittien EU-ero, ei tuonut sitä Yhdysvaltojen presidentin vaalituloskaan. Brexitin vaikutukset ovat pitkälti taloudellisia, mutta Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksessa on myös turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
Trumpin lausunto, jossa hän toki vielä ehdokkaana ollessaan, kyseenalaisti Yhdysvaltojen johtavan roolin Natossa, on huolettanut ympäri maailmaa. Trump sanoi myös, että hän toivoo Yhdysvaltojen vähentävän puuttumistaan kansanväliseen politiikkaan ja konflikteihin. Itämeren alueella, varsinkin Baltian maissa lausuntoa on kuunneltu huolestuneina. Mitä jos Yhdysvallat ei olekaan enää sitoutunut kuuluisaan Nation 5.artiklaan? Jo epäilys tästä tuo epävakautta.
Suomen kannalta tällainen ajatteluketju on riskialtis, koska se tarkoittaisi sitä, että Baltian maat eivät ole enää Naton suojeluksessa entiseen malliin. Ja jos Baltiassa olisi kriisi, olisi kriisi silloin aivan Suomen lähialueella.
Euroopassa, Baltiassa ja Suomessakin on oltu aiemmin tyytyväisiä, kun Eurooppa on ollut Yhdysvaltain politiikassa korkealla sijalla. Vaikka Suomi ei ole ollut Nato-maa, niin Nato on tuonut kuitenkin vakautta ja turvallisuutta myös Suomen lähialueille.
Tämän vuoksi ei ollutkaan ihme, että EU-päättäjät ovat kokoontuneet jo pohtimaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Sen uskottavuutta syö keskeisesti Britannia EU-ero, koska Britannialla on merkittävästi uskottavaa puolustuskalustoa. Vaikka Britannian EU-eron tausta on taloudellinen, sillä on jo nyt heijastusvaikutuksia eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan, aina Suomeen asti.