Pääkirjoitus: Pöljän ehdokkaan pelko

Yle Radio Suomessa sunnuntaisin lähetettävä Kansanradio on toisten huvi ja toisille se on pyhä ohjelma, jossa voi sanoa mielipiteensä niin päätöksistä kuin päättäjistäkin. Ohjelman nimi kertoo kaiken oleellisen. Se on kansan syvien rivien mielipideohjelma radiossa.

Kansanradion juuret ulottuvat aikaan ennen tekstiviestipalstoja ja sosiaalista mediaa. Vaikka ohjelma aloitti jo vuonna 1979, niin se on yhä suosittu. Formaatti on kestänyt. Herrojen haukkumisella on aina sijansa. Puheluja toimitukseen ja sen puhelinvastaajaan tulee enemmän kuin ohjelmassa ehditään esittää. Kuulijoita riittää vuodesta toiseen.

Viime sunnuntaina Kansanradiossa oli vahvasti esillä kuntavaalit. Yksi soittaja ihmetteli, mahtaako ehdokkailla oikeasti olla paikallistuntemusta. Toinen oli pahoittanut mielensä kunnantalolle ostetuista tekstiileistä, joihin oli mennyt tuhansia euroja. Puhelusta ei selvinnyt, olivatko kyseessä verhot, tekstiilitaideteos vai mikä. Se tuli selväksi, että rahoille olisi ollut parempaakin käyttöä.

Mutta kolmas puhelu sai pysähtymään. Siinä soittaja pohti tosissaan, mitä tapahtuisi, jos hänen äänensä menisi pöljälle ehdokkaalle. Pitkän pähkäilyn ja monien perustelujen jälkeen soittaja totesi, ettei hän taida uskaltaa äänestää ollenkaan ja ottaa sellaista riskiä, että pöljä ehdokas pääsisi vielä valtuustoonkin. Puhelusta jäi sellainen kuva, että soittaja jättää riskinpelossa äänestämättä.

Melko harvoin äänestäjä pohtii, voiko ehdokasta äänestää, jos tämä on pöljä, ja mitä siitä seuraisi? Vaalikelpoisuus on kuntavaaleissa laaja. Vain muutamalla erittäin perustellulla syyllä kuntavaaleissa ei voi ehdolla. Vaalikelpoisia eivät ole esimerkiksi tietyt kunnan tai kuntayhtymien johtavat virkamiehet tai kuntakonsernin johtajat ja jotkut valtion virkamiehet.

Vaalikelpoisia eivät ole myöskään holhouksen alaiset. Pelkkä yleinen pöljyys ei siten vie ihmisen vaalikelpoisuutta. Ehdokas saa siis olla pöljä, kunhan ei ole holhouksen alainen. Vastuu ehdokkaista ja heidän käyttäytymisestään onkin ehdokkaita asettavilla puolueilla ja valitsijayhdistyksillä.

Kuntavaaleissa vaalikelpoisuus on kaikista vaaleista laajin. Se on hyvä ja täydentää ajatusta, jossa kuntalaisista koostuvat luottamushenkilöt tekevät päätöksiä oman kuntansa asioista. Sitä kutsutaan kunnallisdemokratiaksi.

Ehdokkaiden pöljyydestä ei vaalien alla paljon puhuta. Sen sijaan yksi kestoaihe kuntavaaleissa on kunnan henkilöstön arvostelu. Se voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Teknisen puolen henkilöstö ei saa mitään aikaiseksi ja johtavat virkamiehet joko eivät tee mitään tai sitten tekevät asioita ketunhäntä kainalossa.

Epäkohtia on hyvä tuoda esiin, mutta pelkällä syyttävällä sormella ei uutta luoda.

Hyvät virkamiehet ovat kuitenkin koko järjestelmän turvajärjestelmä. He ovat vastuualueensa asiantuntijoita, tekevät työtään virkavastuulla ja katsovat ensimmäisenä esitysten ja päätösten lainmukaisuuden. Hyvät virkamiehet ovat äänestäjän turva sille pöljällekin ehdokkaalle. Siksi pöljääkin uskaltaa äänestää.

Vaali-intoa kaikille!