Rohkeat nuoret naiset avaavat kaupan

Sininen väri ovessa, porraskaiteessa ja markiisissa muistuttaa rakennuksessa olleen Siwa. Se sulki ovensa Ulvilan Harjunpäässä viime vuoden elokuussa. Lopettajaisiin eli oven sulkemisiltaan osallistuivat myös siskokset Mari Raita ja Niina Ala-Tuori.
– Vietimme niitä tuolla takapihalla. Se oli sellaista yhdessä oloa myyjien kanssa. Ilmassa oli valtavasti haikeutta kyläkaupan sulkemisen takia. Lapsiperheitä on muuttanut tänne paljon ja tykkäävät kovasti. Ainoaksi palveluksi jäi alakoulun yhteydessä sijaitseva neuvola, Mari ja Niina kertaavat päivän tuntemuksia.

Nyt kaupan kaksi ikkunaa on teipattuina. Valkoisella pohjalla lukee Helmerin Kyläkauppa. Kahdessa muussa ikkunassa on logot, joiden takaa häämöttää voimapaperiin kirjoitettu teksti: ”Kesällä tapahtuu, mutta mitä... Se selviää aikanaan”.
Paljastettakoon salaisuus: Siskokset avaavat rakennukseen kaupan heti, kun remontti on valmis. Parhaillaan sisällä häärii miehiä työn touhussa.
– Ensin me leikittelimme kauppiasajatuksella ja sitten aloimme tuumasta toimeen. Olimme samassa elintarvikealan työpaikassa. Irtisanouduimme sieltä ja jäimme toukokuun alkupäivinä kesälomalle, ja tässä nyt olemme, yrittäjät nauravat istuskellessaan kauppansa rappusilla.

Oikeastaan he eivät ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä kaksikko yritti heti Siwan sulkeuduttua vuokrata kiinteistön, mutta Keskolla oli voimassa oleva vuokrasopimus. Suunnitelmaa jouduttiin lykkäämään ja samalla tuli lisäaikaa ideoiden pureskelemiseksi.
– Kävimme syksyllä yrittäjäkurssin ja teimme siellä liiketoimintasuunnitelman. Se valoi uskoa tulevaan. Kun kiinteistön omistaja ilmoitti rakennuksen vapautuvan jo toukokuun alussa, meille tuli oikein hoppu. Perustimme yrityksen Helmerin Kyläkauppa Oy:n kaikkine visaisine kiemuroineen. Nimi tuli avopuolisoni toisen nimen mukaan, Niina selvittää.
Ilon kiljahdus pääsi, kun pankissa näytettiin liiketoimintasuunnitelmalle vihreää valoa. Siskokset viimeistelivät kannattavuuslaskelmansa, ja yrityksen perustamisesta tuli totta.

Toukokuun kahdeksas päivä he avasivat kaupan ovet omilla avaimillaan. Äiti oli asiasta kuultuaan huudahtanut: ”Mitä, ette oo tosissanne, ihan oikeesti.”
– Äiti näytti siltä kuin olisi lentänyt takapuolelleen, Mari ja Niina nauravat.
Neliöitä heidän käytössään on noin 130. Niihin rakentuu heinäkuun alun avajaisiin mennessä kauppa, kahvila ja sosiaalitilat. Myytäväksi on luvattu kaikkea, mitä kyläläiset tarvitsevat.
– Toistaiseksi listalla on miesten toivomia kaljaa, makkaraa ja tupakkaa, yrittäjät vitsailevat.
Molemmat omistajat ovat jauhopeukaloita, Mari vielä enemmän. Yrittäjät lupaavat kahvilasta löytyvän täytekakkua, kuivaa kakkua, voileipiä, suolaisia piirakoita kulloisenkin inspiraation mukaan. Hämeenlinnassa asuva mummi, 86, on luvannut tulla kahvila-apulaiseksi leipomaan kotipullaa.
Kaupan puolella hyllyiltä löytyvät peruselintarvikkeet. Tuoretuotteet ovat paketeissa, hedelmät ja vihannekset irtotavarana. Myyntiin on tarkoitus saada myös lähiruokatuotteita sekä saman katon alle apteekin palvelupiste.

Niina Rajala naapurista rientää juoksujalkaa kaupparakennukseen. Hän on ammatiltaan maalari ja tarjoaa talkooapua. Perheessä on viisi lasta, joista vanhimmat odottelevat jo malttamattomina jätskiostoksille pääsyä.
– Siwan lopetettua kyläläiset ovat soitelleet toisilleen tämän tästä kahvipaketin tai leivinpaperin perään. Nyt onneksi kaupan ovet aukeavat jälleen ja pääsemme taas ostoksille, Niina Rajala huokaa iloisena.
Hän kertoo naapurin jo ehdottaneen trukkilavoja kaupan pihaan. Niitä pinottaisiin muutama päällekkäin ja vierekkäin penkeiksi ja pehmusteeksi hommattaisiin patjoja. Näin riittäisi kyläläisille istumapaikkoja.