Kirjailija vaihteeksi oikeissa hommissa
Pitkään Islannissa vaikuttanut raumalaiskirjailija Tapio Koivukari koki mieluisan yllätyksen tavatessaan ensimmäistä kertaa Suomessa vierailleen Islannin nykyisen presidentin Gudni Thorlacius Johannessonin Helsingissä. Presidentti ilmoitti miesten kätellessä lukevansa parhaillaan Koivukarin kirjoittamaa Ariasman-romaania.
– Tiesin toki, että kirjan islanninkielinen versio oli toimitettu Gudnille, mutta en olisi uskonut, että hän osaa yhdistää minut kirjaan. Kieltämättä se oli hieno hetki, Koivukari myöntää.
Hienoja hetkiä Ariasmanin takia Koivukari on toki kokenut aiemminkin. Yksi niistä oli islantilaisten 1600-luvun alussa surmaamien baskivalaanpyytäjien muistolaatan paljastus Islannin länsivuonoilla kaksi vuotta sitten.
– Länsivuonojen nykyinen vallesmanni kumosi tuolloin juhlavasti kaukaisen edeltäjänsä vuonna 1615 antaman määräyksen, jonka mukaan baskit piti tapettaman. Siitä ultimaatumista ei kuitenkaan pidetty kiinni, sillä islantilaiset ja baskit kävivät keskenään kauppaa myöhemminkin.
– Oli se komeaa, että raumalainen sai toimia välillisesti kansainvälisen sovinnon tekijänä, Koivukari sanoo.
Ariasman julkaistiin suomeksi 2011 ja kirjan islanninkielinen käännös valmistui jo seuraavana vuonna.
– Sen tiedän, että Gudni Thorlacius Johannessonia Islannin presidenttinä edeltänyt Ólafur Ragnar Grímssonkin on varmasti lukenut Ariasmanin, ilmoittaa Koivukari.
Tapio Koivukari matkusti kesäkuun puolivälissä Espanjan Baskimaalle, San Sebastianin eli baskiksi Donostian kaupunkiin, mistä Ariasmanin tarina sai alkunsa. Kirja on käännetty myös baskin kielelle ja se esiteltiin paikallisella perinnevenetelakalla. Koivukarin mukaan baskit ovat erityisen kiinnostuneita omasta merellisestä historiastaan ja suosio oli sen mukainen.
– Käännöstyön tehnyt Maja Ossa-Rissanen kertoi, että olin tehnyt alkuperäiseen suomenkieliseen versioon yhden pahan virheen. Olin nimittäin kirjoittanut, että Donostianin kirkko on pyhitetty Pyhälle Sebastianille, mutta oikeasti se onkin Pyhälle Marialle. Näin ohueksi osoittautui minun tuntemukseni Baskimaasta, paljastaa Koivukari.
– Rauman elokuvajuhlilla näytetään muuten tänä vuonna Baskimaalta Islantiin valaanpyyntiin lähteneiden miesten karusta kohtalosta kertova dokumentti Baskavigin, jossa minä itsekin vilahdan. En sentään juo paikallisen panimon Malagissima-olutta, joka suoraan suomennettuna tarkoittaa pahaa miestä, kirjailija virnistää.
Vaimonsa Huldan kotimaahan Islantiin Koivukari matkasi juhannuksen jälkeen voidakseen osallistua perheen vähäflikan eli tyttärensä Aldiksen häihin.
– Unissasaarnaaja ilmestyy islanninkielisenä painoksena syyskuussa. Seuraava romaanini liittyy puolestaan samaan seutuun, mutta myöhempään ajankohtaan kuin Ariasman. Länsivuonoilta alkoivat aikanaan suuremmassa mittakaavassa Islannin noitaoikeudenkäynnit. Kirjan pitäisi ilmestyä syksyllä 2018, Koivukari paljastaa.
Kesäkuun alun Tapio Koivukari vietti vaihteeksi oikeissa töissä eli ystäviensä Vanhan Rauman Kirjakaupan kauppias Päivi Luosman ja toimittaja-tietokirjailija Kari Kallosen Vanhan Rauman ytimessä seisovaa puutaloa maalaten.
– Kirjailijan perheenkin on välillä pakko syödä. Sanotaan, että rahaa saa seinästä, mutta jonkun pitäisi ensin pistää sitä sinne, käsistään kätevä Koivukari muistuttaa.
Koulutukseltaan raumalaiskirjailija on teologi, mutta elämänsä aikana hän on ehtinyt olla muun muassa rakentamassa Reykjavikin kaupungintaloa.
ASKO TANHUANPÄÄ