Vielä hetki robottiaikaan
Tutustuin sähköisessä verkossa robottiautoista kirjoitettuun ennen kuin siirryin itse ns. robottiauton rattiin. Robotti-ilmaisu tulee siksi, koska samainen Mercedes-Benzin malli esiintyi esimerkkiautona Robosteam, robotteja ja ihmisiä -tapahtumassa SuomiAreenassa. Tilaisuus oli robottia täynnä.
Suuren maailman keskusteluissa esimerkiksi General Motorsin toimitusjohtaja Mary Barras varoitteli robottiautoista ja turvallisuutta ajatellen vaati itseohjautuviinkin rattia, kaasupoljinta ja jarruja. GM oli jo aiemmin luvannut puskea kehittelyssä ensimmäisten joukossa.
Vastaus oli Googlelle, joka jo pitkään kehitellyt itseohjautuvaa sekin ja ajatellut, ettei itseohjautuva auto tarvitse ohjauspyörää lainkaan.
Uutisvirrasta ponnahti myös uutinen, jossa itseohjautuvan testeissä ollut Tesla törmäsi rekan perävaunuun Yhdysvalloissa ja ensimmäinen ihminen robottiautossa menetti henkensä. Puominostimella varustettu kuorma-auto vaihtoi kaistaa kaksikaistaisella moottoritiellä ja automaattiohjauksessa ollut Tesla törmäsi. Tämä tapahtui 7. toukokuuta.
Teslan lisäksi ainakin BMW, Mercedes-Benz, Volvo, Toyota, hakukoneyhtiö Google yhdessä Fordin ja Uberin kanssa kehittelevät autoja tällä rintamalla. BMW ilmoitti hiljan, että se kehittää täysin itseohjautuvan auton vuoteen 2021 mennessä.
Kun tietovirtaan lisätään autoalan analyysiyhtiö IHS Automotive, kartta täydentyy. Raportin mukaan vuoteen 2035 mennessä maapallolla on 21 miljoonaa robottiautoa.
Aloin mielessäni kuvitella jo koeajoon saamani Mersun itseohjautuvaksi – eli siitä vaan navigaattoriin näpyttelemään osoite tai sanelemaan se autolle, niin ajokki vie ilman rattikosketusta perille.
Auton koeajoon luovuttanut Veho Oy:n tuotepäällikkö Pauli Eskelinen palautti ajatukset arkeen. Ei sentään näin!
– Ei varmaan viiteen vuoteen, hän heitti villin veikkauksen kehityksestä, josta hän itsekin sanoi, ettei sitä taida tietää kukaan.
Tielainsäädäntö ei salli itseohjautuvia liikenteen sekaan Suomessa – muuta kuin mitä Trafi antaa lupia. Kolme yritystä sai sellaiset luvat kehitystyölleen viime torstaina. Tämä on selkeä päänavaus.
Siis robottiauto. Ei aivan, vaikka saman suunnan kehitys on nähtävissä. Kysyin Pauli Eskeliseltä heti kättelyssä, että tarvitseeko autollekin sanoa jo päivää, jotta se olisi suopeampi ajaa. Ei tarvinnut. Ritari Ässän maailma ei ole vielä meillä.
Tämä koeajo-Mersu GLC 350 e tulee valmistukseen Uudenkaupungin autotehtaalle ensi talvena. Koeajossa oli saksalaisvalmisteinen. UKI tulee kuvaan, kun kysyntää on enemmän kuin valmistuskykyä.
Automaatiota tuova ajoavustinpaketti maksaa 2 770 euroa, auto vajaa 90 000 euroa.
Autossa oli pysäytinjärjestelmä, joka pysäytti alle 50 km/h nopeuksissa yllättävän esteen ilmaantuessa väylälle. E-sarjaan kehitelty vastaava tekee alle 130 km/h nopeudessa myös paniikkijarrutuksen, jos vaikka yllättäen edessä on pysähtynyt autojono.
Ajoavusteisesta autoa kokeilin autoa Eskelisen opastaman, kuten ”käsittä ajoa” auton ohjatessa itse. Pienen hetken se kulki maantiellä ilman rattikosketusta kaistojen väliä seuraten, kun vakionopeuden säädin oli asetettuna – sitten näyttöön ilmaantui punaiset kämmenet – käsky tarttua rattiin tai automatiikka poistuu.
Pauli Eskelinen sanoi, että ratti tarvitsee käsistä sähkön johdattimen automaattiohjauksen ominaisuuksien vuoksi. Kosketus pitää yhteyden vireillä rattiin, eli ei autoa tarvinnut ohjata, kunhan käsi oli ratissa kiinni. Liikuimme itseohjautuvan auton rajapinnalla.
Kaistavahti ohjasi autoa, varoitteli kaistaviivoistakin. En uskaltanut kokonaan luovuttaa automaatille valtaa. Ajokki luki nopeustaulujakin. Auto osaa myös vakionopeussäätimen ollessa päällä hiljentää jonon mukaan.
Pauli Eskelinen huomautti, että E-sarjaan tulee liikennenopeustaulujen mukaan toimiva nopeusautomatiikka. Lisäksi Saksaan sallittiin ohitusautomatiikka.
Jäin pohtimaan, voisinko luottaa tietokoneeseen kokonaan, jos robottiauto on joskus arkea. Kehitystyö on kovaa, mutta muuttujiakin on paljon. Pauli Eskelinen huomautti Ahlaisten rantaväylällä kivenmurikan ollessa tiellä, että millainen sen kiven pitäisi olla, jotta auto tekisi ratkaisuja. Kaikki nämä muuttujat pitäisi olla sisäänajettuina ohjelmistoihin.
Ja kuten liiketoimintayksikön johtaja Tero Peltomäki Cimcorp Oy:stä SuomiAreena-keskustelussa Porissa huomautti, keksintöjen tulee olla myös taloudellisesti kannattavia, jotta ne jäävät tuotantoon.
En kokeillut auton pysäköintiavustinta, kun en muistanut koko laitetta matkalla, sen verran ratin ja namikoiden kanssa askartelin. Uskon sen toimivan. Jännittäisin silti pysäköinnin onnistumista, kuten automatiikkaa tielläkin – en sentään Mersun toimivia automaattivaihteita.
----------------------------------------------------------
Robottiautoille iso aluevaltaus Suomeen
Ensimmäiset automaattiautot pääsevät tieliikenteeseen Suomessa. Trafi myöntää kolmelle suomalaiselle tutkimusorganisaatiolle koenumerokilvet automaattiautojen testaamista varten tieliikenteessä. Tieto julkistettiin viime torstaina.
Suomen ensimmäiset koenumerokilvet automaattiautojen testaamiseen on myönnetty Metropolia AMK:lle ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle. Automaattiautojen testaaminen alkaa pääkaupunkiseudulla heinä-elokuun vaihteessa ja Tampereella syyskuussa. Tieto Oyj:lle koenumerokilvet tullaan myöntämään elokuussa.
Metropolia testaa automaattisia piensähköbusseja Helsingissä, Espoossa ja Tampereella osana Sohjoa-hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda suomalaisille yrityksille avoin innovaatioalusta uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle sekä lisätä kaupunkien ja niiden asukkaiden ymmärrystä liikkumisen murroksesta.
Tieto ja VTT testaavat henkilöautojen automaatiotoiminnallisuuksia kaupunkiliikenteessä osana Tampereen alueelle sijoittuvaa UrbanAutoTest-hanketta. Hankkeessa kehitetään automaattiajoneuvojen toiminnallisuuksien ja tilannetietoisuuden lisäksi myös testaamista helpottavia työkaluja ja menetelmiä, erityisesti kotimaisten pk-yritysten tarpeita ajatellen. Testattavia toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi ajoneuvojen keskinäinen langaton tiedonvaihto sekä ympäristön havainnointi.
Trafi rohkaisee automaattiajamisen kokeiluihin ja tarjoaa tukea niiden suunnitteluun.
Esimerkiksi Trafin Liikennelabra-hankkeella tavoitellaan eräänlaista sateenvarjoa, isoa kattoa erilaisille tieliikennekokeiluille Suomessa.
– Ovi on avoin myös kansainvälisille toimijoille tulla Suomeen kokeilemaan ja innovoimaan tulevaisuuden liikennepalveluita, Trafista sanotaan.
KOMMENTTI
Itse ohjaten
SV Jukka Silvast
Tarvitseeko vajaa 90 000 euroa lisävarusteineen maksavan Mersun olla vielä enemmän robotti?
Varoittelee jo, opastaa ja vähän ohjaakin.
Malli GLC 350e, hybridi-ajokki sähkö- ja bensiinimoottorilla liikkuu toivepolkimen käskytyksessä notkeasti ja tehokkaasti. Kaasupoljin on toivepoljin sananmukaisesti. Ohjauksessa pitää olla tiehen mekaaninen yhteys, kaasussa ei.
Siis... sähkökone säästää, bensiinipuoli yksistään jo potkii 210 hevosvoiman teholla. On hiljaisuutta sisällä... Miksi maksaa, jos ei saa itse ajaa!
Kun auto käskee, on syytä liittää kädet rattiin.