Pääkirjoitus: Satakunnan edunvalvonnan kipupiste löytyy peilistä

Satakuntaliitto järjesti viime viikolla edunvalvontafoorumin Noormarkun klubilla, Ahlströmin ruukkialueella. Seminaariin osallistui muutama kymmenen henkilöä: luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja edunvalvojia. Ulkopuolista viisautta satakuntalaiset saivat kahden vierailevan konsultin voimin. Ensimmäinen kertoi edunvalvonnan isoista trendeistä, toinen muuttuvasta liikennepolitiikasta.

Hyvistä alustuksista jäi mieleen yksi iso asia. Jatkossa Satakunnan kehitys tulee olemaan vielä nykyistäkin enemmän maakunnan itsensä varassa.

Satakunnan nykytila ei ole edunvalvonnallisessa mielessä paras. Kustannamme jo nyt paljon itse sellaisia asioita, jotka toisaalla Suomessa ovat valtion taakkana. Esimerkkeinä olkoot koulutus ja liikenne. Kun satakuntalaisten koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi, on tätä haluttu korjata muun muassa Porin yliopistokeskuksen voimin. Sen verkoston alla toimii neljä yliopistoa. Jotta maakunnassa olisi tämän tason opetusta, rahoittavat yliopistokeskuksen toimintaa muun muassa maakunnan kunnat. Samoin professuureja on rahoitettu yksityisin lahjoituksin.

Liikenteen turvaamisessa tarvitaan myös paikallista pääomaa. Esimerkiksi Porin kaupunki rahoitti lentoliikennettä.

Satakunta on elinkeinorakenteeltaan Suomelle tärkeä. Täällä teollisuudessa työskentelee paljon ihmisiä ja Satakunta on vientimaakunta. Tästä huolimatta paljon parjatut liikenneyhteydet ja -väylät eivät ole siinä kunnossa kuin pitäisi.

Maakunnan tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Maakunnan omat toimijat – kunnat ja elinkeinoelämä – uskovat tähän alueeseen. Parasta aikaa Satakunnassa on menossa tai alkamassa satojen miljoonien eurojen investointeja. Niitä on niin Raumalla, Eurajoella, Harjavallassa, Porissa kuin Kankaanpäässäkin.

Vaikka maakunnassa itsessään on uskoa ja uskallusta tänne investoida, niin valtion suuntaan edunvalvonnan tulokset ovat monen mielestä liian pienet. Valtiota voi syyttää Satakunnan unohtamisesta, mutta viisautta on katsoa myös peiliin. Mistä johtuu, että liki kaikkien mielestä edunvalvonnassa on parannettavaa?

Yksi syy löytyy satakuntalaisista itsestään. Maakunnan sisäpolitiikka ei ole ollut yksituumaista. Edunvalvonnan painopisteitä ei ole pystytty riittävästi priorisoimaan. Aluepolitiikka on mennyt monen muun kriteerin etusijalle. Pori on maakuntakeskus, mutta sen lisäksi maakunnassa on muitakin itsellisiä alueita kuten Rauma, Etelä-Satakunta ja Pohjois-Satakunta. Turhan harvoin ne ovat katsoneet samaan suuntaan. Maakunnalliset luottamushenkilöt ovat istuneet luottamuspaikoilla enemmän oman alueensa edustajana kuin maakuntapoliitikkona.

Kahden vuoden kuluttua on jo järjestetty ensimmäiset maakuntavaalit ja ensimmäistä kertaa Satakunnassakin alkaa istua suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Vaikka lähtökohtaisesti uusien hallinnontasojen syntyminen ei lisää tehokkuutta, niin toivoa sopii, että maakuntavaalit tuovat Satakuntaan myös maakuntapoliitikot. Satakunta ansaitsisi tämän.

Ja jotta Satakunnan edunvalvonta ei olisi pelkästään tuhkan ripottelua, niin muistettakoon, että sote-uudistuksen myötä Satakunnassa tulee olemaan laajan päivystyksen sairaala. Se on ollut onnistunutta edunvalvontaa.