Pääkirjoitus: Satasote tulee  –  vaaliaseeksi siitä ei ole

Ristiriitaiselle Satakunnalle Satasote on piristävä poikkeus. Yli vuoden työstetty harjoitus maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi on edennyt kuin juna. Satasotessa on jotain poikkeuksellista. Satakunnassa alueiden ja kuntien välinen kitka on ollut perinteisesti paikallispolitikoinnin polttoainetta. Nyt on toisin. Satasotea on valmisteltu monilla ja laajoilla työryhmillä. Asiantuntijoiden lisäksi valmisteluun on sidottu jokainen kunta ja kaikki merkittävät maakunnalliset puolueet.

Työ on edennyt konsensushengessä. Kun on riittävän isot haasteet edessä, kilpakumppaneista niin puolueiden kuin kuntienkin välillä on löytynyt yhteistyöntekijöitä.

Puolueet ovat sitoutuneet Satasoteen kiitettävästi. Vaikka valtakunnan politiikassa sote on jo kuntavaalien kiistakapula, niin Satakunnassa Satasotesta ei sellaista haluta tehdä. Tämä on sanottu ääneen. Näin pitääkin olla. Kunta- ja maakuntatasolla ei ole hallitus-oppositio -asetelmaa.

Satasoten valmistelijat ovat myös todenneet, että vaikka maanlaajuinen sote-uudistus kaatuisi, niin Satasote tulee. Se luodaan niillä elementeillä, joita on jo olemassa. Satakuntalaisten kannattaa suhtautua Satasoten tulemiseen vuoden 2019 alusta vakavuudella. Sen kaatajaksi ei ole ilmoittautunut kukaan.

Viime viikolla julkisuuteen tulivat Satasoten ensimmäiset karttaharjoitukset. Kartat ovat aina vaarallisia, kun jokainen katsoo, miten palveluita on jatkossa omassa kunnassani saatavilla. Satasoten karttaharjoitus on tehty tilastojen perusteella, sen ovat laskeneet tietokoneet. Tavoite on, että jokainen satakuntalainen saisi palvelut jatkossa vähintään 30 minuutin matkan päästä. Asiointialueita olisi neljä: pohjoinen, läntinen, lounainen ja eteläinen. Jokaisella olisi myös oma keskuksensa, kolme neljästä niistä olisi selkeitä: Kankaanpää, Pori ja Rauma. Sen sijaan Etelä-Satakunnassa tilanne on epäselvä.

Kannattaa myös huomata, miten palveluiden kysyntä menee. Pienet ryhmät käyttävät palveluita paljon. Tähtäin pitää olla siellä. Samoin kannattaa hetkeksi muistaa, että sosiaalihuollon palveluita saatetaan tarvita useammin ja enemmän kuin terveydenhuollon. Sosiaalipuoli on jäänyt sote-uudistuksessa Satakunnassakin lapsipuolen asemaan.

Toivoa pitää, että kuntapäättäjät pystyvät katsomaan Satasotea laajemmin kuin oman kuntansa näkökulmasta. Nakkilalainen vuorineuvos Tauno Matomäki sanoi jo vuosia sitten, että kuntarakenteemme on hevoskärryajalta. Kirkontorneja on niin taajaan. Tästä vanhasta ajattelumallista pitää päästä irti.

Satasoten tarve on kiistaton. Maakunnan väki vanhenee ja vähenee. Palveluiden tarve kasvaa ja työssäkäyvien osuus pienenee, huoltosuhde vinoutuu. Tulevaisuuden palvelut vaativat turvakseen ison uudistuksen.

Satasotesta saattaa tulla myös vetovoimatekijä. Varsinkin, jos maanlaajuinen harjoitus kaatuu tai jää torsoksi. Satakunnan malli on tulossa joka tapauksessa. Parhaimmillaan Satasoten henki ja ajatusmalli laajenevat Satakunnassa muillekin aloille. Se tekisi maakunnalle hyvää.