Pääkirjoitus: Poliittisten virkanimitysten aika alkaa olla ohi

Satakuntaliittoon ollaan parasta aikaa valitsemassa uutta maakuntajohtajaa, kun nykyinen viranhaltija Pertti Rajala (sd.) jää ensi vuonna eläkkeelle. Rajalan seuraaja valitaan joulukuun puolivälissä maakuntavaltuustossa ja viran uusi maakuntajohtaja ottaa vastaan ensi vuoden puolella. Eläkkeelle Rajala jää kesäkuun 2017 alusta.

Uusi maakuntajohtaja astuu virkaansa mielenkiintoiseen aikaan. Hänet valitaan nykyisenlaisen maakuntaliiton johtajaksi, mutta edessä on suuri sote- ja maakuntauudistus. Ne astuvat voimaan vuoden 2019 alusta. Tämän vuoden joulukuussa valittavasta uudesta maakuntajohtajasta ei kuitenkaan tule supervirkamiestä uudenlaiseen, vuonna 2019 aloittavaan maakuntaan. Sen johtaja valitaan myöhemmin.

Uudella maakuntahallinnolla on iso tehtäväkenttä ja paljon vastuuta. Sen toiminta tulee näkymään jokaisen satakuntalaisen arjessa, kun maakuntien tehtäviin kuuluvat jatkossa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, maakuntien liittojen nykyiset tehtävät, ympäristöterveydenhuolto ja paljon muuta.

Uusien itsehallintoalueiden eli maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuun lopussa 2018, samaan aikaan presidentinvaalien kanssa. Suoralla vaalilla valitun maakuntavaltuuston toimikausi alkaa maaliskuun alussa 2018. Sen ensimmäisiä tehtäviä on uuden maakuntajohtajan valitseminen. Tästä maakuntajohtajasta tulee varsinainen supervirkamies, jonka alaisiksi voi kuvitella nykyisestä kuntayhtymämaailmasta niin sairaanhoitopiirin johtajan kuin maakuntajohtajankin. Millaisen prosessin ja neuvottelujen myötä uusi maakuntajohtaja valitaan, on vielä hämärän peitossa.

Nykyisellään maakuntajohtajien virkaan on vuosikymmenet valittu henkilö niin, että keskeinen kriteeri on ollut puoluekirja. Paikka on erilaisten neuvottelujen myötä mandatoitu tietylle puolueelle, jolla on ollut vastuu katsoa, että hakijoiden joukossa on pätevä ja sopiva ehdokas. Tapa ei ole ollut vain maakuntaliittojen, vaan se on ollut arkea monissa muissakin kuntayhtymissä ja jäsenkirja on näytellyt keskeistä roolia myös isojen kaupunkien kaupunginjohtajien valinnoissa. Mutta aikaansa kutakin.

Nykyaikaa olisi, että uuden, vuonna 2019 aloittavan Satakunnan itsehallintoalueen maakuntajohtaja valitaan joko avoimesti poliittisten luottamushenkilöiden joukosta maakuntavaltuutetuista tai sitten haetaan puhtaasti parasta virkamiestä. Tämä linjaus pitää tehdä selväksi heti prosessin alussa, jotta oikeasti tärkeään virkaan saadaan parhaat hakijat.

Poliittista maakuntajohtajaa voisi verrata kuntatason pormestariin, johon kuntalaki antaa jo nyt mahdollisuuden. Pormestari valitaan valtuutettujen joukosta ja silloin erillistä kaupunginjohtajaa ei ole. Saman mahdollisuuden toivoisi olevan mahdollista myös maakuntatasolla. Jos laki aikanaan antaa maakunnille mahdollisuuden valita “maakunnan pormestarin”, olisi selkeätä, että puolueet nimeävät omat pormestariehdokkaansa jo ennen vaaleja. Silloin äänestäjätkin tietävät, että pormestariksi valitaan poliitikko määräajaksi.

Toinen mahdollisuus on sitten se, että puolueet sopivat yhdessä, että maakuntajohtajaksi valitaan puhtaasti virkamies, eikä puoluekirjalla ole merkitystä. Tämäkin pitää ennakolta ääneen lausua.

Ajat muuttuvat ja läpinäkyvyyden vaatimus voimistuu koko ajan. Myös puolueiden toimintatapojen on vastattava aikaa ja äänestäjien näkemyksiä. Uusilla maakunnilla on niin paljon valtaa ja vastuuta palveluiden ja elinvoimaisuuden turvaamisessa, että maakunnan ykkösvirkamiehen paikasta pitää saada kiinnostuneeksi parhaat voimat. Poliittisten virkanimitysten aika on ohi.